Uusi liittymä

Sähkön liittymismaksu on kertamaksu. Sen suuruus riippuu liittymän sijainnista ja liittymän pääsulakekoosta. Hintaan vaikuttaa myös alueen kaavoitustilanne. Liittymismaksut perustuvat Energiaviraston hinnoitteluohjeisiin.

Liittymismaksun lisäksi sähköyhtiö veloittaa liittymisjohdon kytkennästä ja energiamittarin asennuksesta. Asiakkaan maksettavaksi tulevat myös liittymisjohdon hankinta, rakentaminen sekä mahdolliset kaivuutyöt. Tontin omistaja tai haltija vastaa yleensä kustannuksista, jos olemassa olevia pylväitä ja johtoja on muutettava tai siirrettävä.

Lisätietoja: tekninen asiakaspalvelu 02 838 6180 tai

Liittymiskohdat

Mittauskeskus sijoitettava aina ulos

Etäluettavista mittareista huolimatta tulee uusien liittymien osalta mittauskeskus aina asentaa ulos tai erilliseen tekniseen tilaan, johon on olemassa putkilukko tai kaksoispesälukko. Erillisestä teknisestä tilasta ei saa olla pääsyä asuintiloihin. Jos vanhoja keskuksia uusitaan, tulee mahdollisuuksien mukaan uusi mittauskeskus siirtää ulos. Poikkeustapauksissa pyydämme ottamaan yhteyttä sähköyhtiöön. Sähköyhtiöllä tulee olla pääsy mittauskeskukseen huolto- ja kunnossapitotoimenpiteitä varten.
 

Rakennusten ylijännitesuojaus

Jos sellaiseen asennukseen, jossa on käytössä elektronisia laitteita, liittyy ilmajohto muuntajan ja liittymän välisessä syöttävässä verkossa tai itse asennuksessa, tulee uudet liittymät suojata ilmastollisilta ylijännitteiltä. Suojaus ilmastollisilta ylijännitteiltä pitää toteuttaa suojalaitteella, jonka suojaustaso ei saa olla korkeampi kuin 2,5kV 230/400V jännitteellä. Muissa tilanteissa voidaan tarvittaessa käyttää standardin EN 62305-2 mukaista riskinarviointimenetelmää.

Ilmajohto

Pienjännitejohdon ollessa ilmajohto:

Sähköyhtiö toimittaa johdon pylvääseen tontin rajalle. Tästä eteenpäin asennetaan liittymisjohto pääkeskukseen. Liittymisjohto ja mittauskeskus eivät sisälly liittymismaksuun.

Pääkeskus ulkoseinällä:

Pääkeskus pylväässä:

Maakaapeli

Maakaapeloidulla alueella liittämiskohta on sähköyhtiön osoittamassa paikassa tontin rajalla. Tonttialueen sisäpuolelle jäävä liittymisjohto ja mittauskeskus eivät sisälly liittymismaksuun.

Liittymisjohdon poikkipinta

Liittymiskaapelin johtimen poikkipinnan on oltava vähintään joko 10 mm2 kuparia tai 25 mm2 alumiinia. Näitä poikkipintoja sovelletaan, kun pääsulake on 3 x 35 A tai pienempi.On huomioitava myös kaapelin sopivuus sähkökeskuksen syöttöliittimille. Mikäli liittymän pääsulakekoon oletetaan lähitulevaisuudessa kasvavan, valitaan liittymisjohdoksi astetta suurempi kaapeli.

Liittymisjohdon poikkipinta ja kaapelin suojaputki mitoitetaan seuraavan taulukon mukaisesti:

*) Liittymisjohtona käytetään pääsääntöisesti alumiini- tai kuparikaapelia. Varaa aina tila alumiiniliittimille.

Varmista kaapelin koko sähköyhtiöltä tai sähköurakoitsijaltasi.

Pienjänniteasennuksen maadoitukset ja maadoituselektrodin rakentaminen

Yleistä maadoituksista

Pienjännitesähköasennusten maadoitusjärjestelmällä mahdollistetaan sähköasennuksen turvallinen käyttö ja luotettava toiminta. Maadoituksen tärkein tehtävä on estää vikatilanteessa kosketusjännitteen esiintyminen jännitteelle alttiissa johtavassa osassa sekä parantaa potentiaalintasausta ja häiriösuojausta.

Potentiaalintasauksella jännitteelle alttiit johtavat osat liitetään yhteen ja tämän tarkoituksena on saada aikaan tasapotentiaali. Tällaisia jännitteelle alttiita johtavia osia ovat mm. metalliset vesijohtoputket, metalliset ilmastointikanavat ja betoniteräkset. Potentiaalintasauksen lisäksi voidaan tarvita lisäpotentiaalintasausta parantamaan turvallisuutta tilanteissa, joissa vikasuojauksella ei saada aikaan riittävää suojausta tai erikoistiloissa, kuten lääkintätilat ja eläinsuojat.

Maadoituselektrodirakenteet

Uuden pienjännitesähköasennusstandardin SFS6000 muutoksen myötä suositellaan maadoituksiin käytettäväksi ensisijaisesti perustusmaadoituselektrodia. Tällä tarkoitetaan rakennuksen perustuksiin tai maahan perustusten alle sijoitettua maadoituselektrodia. Tällöin tulisikin ottaa yhteyttä sähköurakoitsijaan jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen rakentamisen alkua.

Perustusmaadoituselektrodi suositellaan rakennettavaksi jokaiseen sähköliittymän rakennukseen. Lisäksi suositellaan, että yhdistetään toisiinsa kaikki maadoituselektrodit ja suojajohtimet, rakennuksen johtavat osat, metalliset rakennusosat ja betonirakenteiden teräkset lukuun ottamatta esijännitetyn betonin teräksiä. Perustusmaadoituselektrodi voidaan tehdä

  • kuparilangasta ja -köydestä
  • teräsnauhasta
  • teräslangasta tai -tangoista

Kuumasinkittyä tai paljasta terästä voidaan käyttää betoniin upotettuna perustusmaadoi-tuselektrodina. Jos perustusmaadoituselektrodina käytetään betoniteräksiä, teräkset on liitettävä yhteen hitsaamalla tai vastaavalla tavalla niin, että saadaan aikaan perustuksissa kiertävä rengas. Kuparia voidaan käyttää myös asennettuna maahan perustusten alle.

Lisäksi suositellaan, että betonin sisään asennettuun perustusmaadoitukseen liitetyt maadoitusjohtimet viedään betonin sisään rakennuksen sisäpuolella. Jos ne viedään betonin sisään rakennuksen ulkopuolella, pitäisi tämä tehdä maanpinnan yläpuolella.

Perustusmaadoituselektrodin toteuttaminen rakennuksen rakentamisen aikana on paras tapa saada aikaan hyvä maadoituselektrodi, koska tällöin maadoituselektrodi on hyvin suojattu ja sillä on hyvä kosketus maahan.

Jos perustusmaadoituselektrodia ei pystytä jostain syystä rakentamaan, voidaan rakennuksissa käyttää maadoituselektrodina perustusten ympäri kulkevaa elektrodia siten, että se on asennettu lähelle perustusten reunaa riittävän syvälle, jotta se ei helposti vahingoitu. Mikäli mahdollista, on erittäin suositeltavaa liittää perustuksia kiertävä maadoituselektrodi myös betonirakenteiden teräksiin. 

Jos maadoituselektrodia ei voida asentaa siten, että se on suojattu vahingoittumiselta, voidaan käyttää kahta eri suuntiin sijoitettua vähintään 20 metriä pitkää vaakaelektrodia tai mieluummin yhtä vähintään 40 metriä pitkää renkaan muotoista elektrodia. Minimirakenteena sallitaan käyttää liittymiskaapelin kanssa samaan kaapeliojaan sijoitettua vähintään 20 metriä pitkää vaakaelektrodia, joka asennetaan siten, ettei se helposti vahingoitu esimerkiksi kaivutöiden takia. Vaakaelektrodin materiaali on määritelty standardin SFS6000 taulukossa 54.1. Suomessa käytetään yleisesti joko 16 mm2 tai 25 mm2 kupariköyttä. Suositeltavampaa on käyttää poikkipinnaltaan vähintään 25 mm2 kupariköyttä.